Ilma oli just sopiva reissupäiväksi

Tapanin ja Anita makkarat käristyvät ja Aino paistaa
lettuja hellan levyllä.
Kuva: Lilja Keränen

Lauantaiaamuna herättiin vesisateeseen kun ohjelmassa oli Enon Ladun syysreissu Kurkilahteen. Me, 27 latulaista, emme ole sokerista eikä tarvinnutkaan, koska bussin startatessa sade oli tauonnut ja aurinkokin killisteli taivaalta. Matkan varrella todettiin ruskaa olevan lähempänäkin kuin Lapissa. Haavat ja pihlajat loistivat keltaista ja punaista. Metsäkanalintujakin bongattiin tien varsilta. Aino Ärväs kertoi matkan aikana Suomun hiilimiilujen ja karsikkopuiden historiasta.

Kurkilahdessa odotti iloinen yllätys. Tulipaikka, kolmireikäinen hellanlevy, oli korjattu ihan äskettäin ja Ärväksen Kari pilkkoi letunpaistopuita. Aino oli tehnyt koko porukkaa varten lettutaikinan, jota jokainen sai paistaa itse tai napata valmiista pinosta. Paistinpannujakin oli varattu kolme. Kyytipoikana isolla pannulla keitetty nokikahvi.

Heikki ja Aino pitkospuilla.
Kuva: Jaakko Juvonen.

Alkulämmittelyksi oli taukojumppaa rannalla. Reippaimmat löivät reput selkään ja suuntasivat lintutornille, 3,5 km. Vielä reippaammat kiersivät Suomujärven, noin 15 km. Mitään suorituspakkoa ei kuitenkaan ollut vaan jokainen sai tepastella maastossa mielensä mukaan. Mölkkyäkin oli tarjolla ja puiden väliin pingotettu retkiriippumatto. Aino oli tehnyt bingon, missä kyseltiin luontohavaintoja ja vaikkapa tulentekosuoritusta tuluksilla (ei ole muuten ihan helppo nakki). Puolukkaa löytyi mutta karpalot olivat osin raakoja. Joutsenia lenteli järvellä ja useampia kanoottejakin seilasi. Nähtiinpä kanoottikissakin.

Porukoiden palattua reiteiltään maistuivat nakit ja letut kelpasivat viimeistä murua myöten. Sitten oltiin nautittu kylliksemme kauniista, toki tuulisesta, syyspäivästä ja päästiin kotimatkalle. 

Menossa vai tulossa? Matkalla Matti Hyttinen,
Helvi Väänänen ja Pirkko Hyttinen.
Kuva: Kari Ärväs.

Sivuhavaintona mainittakoon miten paljon väkeä oli meidän lisäksemme liikkeellä. Telttailijoita lintutornilla ja Suomujärven rannoilla, päiväpatikoita ja kanoottiväkeä. Ollaan siis luontoihmisiä.

Suomujärven tien pätkä oli ollut pitemmän aikaa papiljoteilla kun oli niin kiharoilla. Täristi kovasti, kiitokset kuitenkin Pohjolan Matkalle turvallisesta
reissusta.