Kierrettiinpä Ketunlenkki

Nokipannukahvi tuoksuu, makkarat käristyvät ja juttu lentää.

Sääprofessorien "roknooseista" huolimatta ei satanut ja saimma kiertää Ketunlenkkimme aivan kuivassa säässä. Märkää oli vain jalkojen alla, pitkospuilla, suolla sekä hatuissa hikeä.
Maasto oli vaihtelevaa kangasmaastoa ja ruskan kauniisti kirjomaa suota. Karpaloita näkyi tulevan mukavasti ja kerääjiäkin näkyi pyllistelemässä karpalomättäillä. Puolukoita olivat kankaat punaisenaan ja sieniä, sekä syötäviä että vähemmän syötäviä.



Huilitauolla jossakin Ketunlenkin puolimatkassa.

Kaskisten lahja Enon Ladulle, Ekmanin Erkki.

Joutsenparvikin nähtiin ja korpit raakkuivat, mitä lie raakkuneet, varmaan häiritsimme heidän rauhaansa.
Mukana oli 23 latulaista ja yksi latukoira, Milka.
Hämäläisen Heikki liikkui taas omassa sarjassaan, jonon keulassa. Ehtien sytyttelemään meille muille taukopaikan kynsitulet ja keittelemään kahvia. Kiitos Heikki!

Ripeimmät ehtivät käydä polun varressa olevalla lintutornillakin.
Räsäsen Ari ilmoitti Laakkosen Matille lähtiessämme 12 km taipaleelle että saavumme lenkiltä kello 13, ja sehän piti paikkansa ihan minuutilleen.

Posket punaisina kömmimme bussiin ja onnittelimme tietysti itseämme hyvin menneestä patikkaretkestä. Hyvä me!