Patikkaretki on tehty

Hiilimiilua ihmettelemässä.

Helatorstain patikkaretkelle osallistui 25 latulaista. "Sääroknoosi" ennusti edellisenä päivänä jopa 25 lämpöastetta varjossa. Torstaiaamu koitti kuitenkin sateisena ja ukkosen jyristessä. Toivorikkaina latulaiset olivat kuitenkin pakanneet sadevehkeet matkaan ja eväät reppuun. Jotkut tosin unohtivat eväänsä jääkaappiin. "Aurinkosilmät" olivat kuitenkin tarpeen sillä sieltä se aurinko alkoi pilkahdella päivän mittaan.
Matkattuamme ensin Patvinsuon luontokeskukseen jalkauduimme maastoon. Matkalla ei satanut lainkaan vaan oli sateen jälkeinen, happi- ja otsonirikas ilma.
Näimme hiilimiilun Mäntypolun varrella, ihastelimme vanhoja keloja, käkkyräoksia ja ihmettelimme myskyn kaatamaa metsää. Joensuun Yliopistolla oli ötökkäpyydykset viritettynä poltetulla puuaukiolla.

Reissu takana, vedetään henkeä.

Linnut lauloivat kevätsoitimellaan, käki kukkui lisää patikkavuosia ja kuikka huuteli menetettyä pesimärauhaansa latulaisten leiriydyttyä Lapinlahden tulipaikalle.
Eväät maistuivat kaikille. Reilun tauon jälkeen takaisin samoille jälille. Poikkesimme polulta ja katsastimme vanhan kalasaunan. Siitä ei sitten ollutkaan enää pitkä matka luontokeskukselle. Heikki keitti isolla pannulla kahvit ja lopettelimme vielä syömättä olevat eväät.
Aurinko alkoi paistaa toden teolla ja lämmitti "kontottuneita" jalkojamme.

Mukavaa oli, lähdemme taas uudelleen.

Polkupyöräkurssi oli hyväksi

Perjantaisella polkupyöräkurssilla oli osanottajia vähänlaisesti, mutta laatu korvaa määrän. Opettajamme Miika Räätäri oli tehnyt ihan kirjalliset huolto-ohjeet, jotka kävimme läpi kohta kohdalta. Pesimme, harjasimme, öljysimme ja kiillotimme. Laitoimme uudet ilmatkin renkaisiin. Opimme mitä ruuvia vääntäen säädöt asettuvat kohdalleen. Niinpä pyörämme kiiltävät nyt auringossa ja rattaat pyörivät kitisemätä. Kurssin lopuksi ajettiin ulkona kiihdytysajot, jonka perusteella säädettiin satulat oikein päin p-ä. Kurssi oli todella tarpeen itse kullekin.

Patikkaretki helatorstaina 17.5.

Hiilimiilu. (Kuvat Jaakko Juvonen).

Kuten kuvasta näkyy jäätä ja lunta
on vielä reilusti.

Enon Latu järjestää keväisen patikkaretken Patvinsuon kansallispuistoon Suomulle.

Ilmoittautuneita on mukavasti mutta vielä lisää mahtuu. Jaska ja Heikki kävivät tarkastamassa tienoot ja kertoivat että vielä on reippaasti lunta ja jäätä reitillä. Siis vedenpitävät vaelluskengät olisivat poikaa.
Alueen metsiä on paitsi kaskettu myös käytetty hiilenpolttoon, siitä on muistona Mäntypolun hiilimiilu, jota käymme katsomassa. Lue lisää tämän linkin takaa.

Mukaan omat eväät. Nokipannukahvit keitellään. Voit ottaa myös oman nokipannusi mukaan niin voidaan keittää kahvit matkan varrella. Isoilla pannuilla keitetään vain retkeilykeskuksessa.

Bussikuljetus

kello 8.00 Eno Kaltimonkoski

8.15 Uimaharju Teboil

Paluumatkalle lähdemme noin kello 15.

Ilmoittautumiset sihteerille puh. 050 3229 379 tai sähköpostiin lilja.keranen@gmail.com.

Polkupyörän huoltokurssi



Tämän kurssin jälkeen osaamme
huoltaa itse polkupyörämme.



Pyöräilykelit ovat jo ovella. Enon Latu järjestää pyörän huoltokurssin perjantaina 4.5. kello 17-20 Uimaharjun paloasemalla (Enocellin tehdasalueella, Uimaharjun liikenneympyrästä Lieksaan päin noin 500 m, käännytään vasemmalle, opastus pääportilta).

Osallistumismaksu 15 euroa. Kahvitarjoilu huollon lomassa.

Kurssille mahtuu 20 henkilöä. Ilmoittautuminen perjantaihin 27.4. mennessä Lilja Keräselle, puh. 050 3229 379 tai sähköpostiin lilja.keranen@gmail.com.

Jokaisen kannattaa varata huoltotarpeiksi seuraavat välineet:
jakoavain, suihkepullo (jossa fairyvesi tai vastaava), pehmeä harja esim. auton pesuun tarkoitettu tai muu, rättejä/pyyhkeitä kiilotukseen (mielellään käytöstä poistettuja likaisempiin hommiin), risti- ja tasapää meisseli, ja jos löytyy 6-kulma-avain sarja sekä erikoistyökaluna muovinen "rengasrauta".

Huoltoa opastaa Miika Räätäri, jolta voi myös lainata työkaluja. Hän myös opastaa hankinnoissa jokaisen omaa huoltokalustoa varten.

Kursseja Savo-Karjalan latualueella

5.5.2012 Savo-Karjalan latualueen koulutuspäivä Iisalmessa, ensiapu retkillä ja tapahtumissa Sikokalliolla
20.5.2012 Kuopiossa, sauvakävelyohjaajan peruskurssi, lue lisää linkin alta.

Enon Ladun kevätkokous

pidettiin Enon Osuuspankin kerhohuoneella keskiviikkona 21.3. kello 19.00. Sääntömääräisten asioiden lisäksi teimme päätöksiä toimintaamme liittyen. Toimintasuunnitelman mukaisesti lähdemme Suomuun patikoimaan helatorstaina 17.5., yövaellukselle Laiskanrannasta Venäjänjärvelle15.6. ja pyöräilemään 12.8. Ahvenisen maisemiin.. Näistä kaikista tiedotamme tarkemmin lähempänä tapahtumaa.
Syksyn 2013 ruskaretki on 7.-14.9. Kuusamon Rukalla. Varaa aika kalenteristasi, ilmoittautuminen alkaa vuoden 2013 alussa kunhan kaikki kustannukset ovat tiedossa.

Kuu kutsui kulkijoita

Kuvat Jaakko Juvonen

 
Kuutamohiihtoa hiihdettiin keskiviikkona 7.3. Yhteislähtö Uimaharjun urheilukeskuksesta Vatasuon laavulle oli kello 19.
Osanottajia oli mukavasti, 38 hiihtäjää taivalsi rapsakassa maaliskuisessa illassa mutkittelevaa latua. Roihuja oli sytytetty valaisemaan matkan tekoa.
Ilma todellakin suosi, täysikuu ja pakkanen kiristyi sopivasti.
Hämäläisen Heikki hoiteli mehupuolta ja Saharisen Veli tarjoilun. Jaakko Juvonen kirjasi osallistujia.
Kuutamohiihdossa oli nuoriakin osallistujia. Ryhäsen Salla hiihteli paikalle Kaisu Ryhäsen kanssa.

Haastehiihto - onnittelut voittajalle

Enon Latu järjesti sekä Enon että Uimaharjun urheilukeskuksissa perinteisen haastehiihdon ystävänpäivän merkeissä sunnuntaina 12.2.2011 kello 10-13.

Hiihtäjiä riitti tasaiseen tahtiin Kontiolahden ampumahiihdoista huolimatta myös kylien laduille.
Hiihtäjät kirjattiin ja lopputulos oli murskaava - Eno voitti monen tappiollisen vuoden jälkeen Uimaharjun 71-65.
Pielisjokiseutu uteli sihteeriltä mahdollista syytä Uimaharjun häviämiseen. En uskaltanut sitä ääneen lehdistölle sanoa, mutta kerrottakoon se tässä. Tiesin enolaisten tarjoavan kotipolttoista viinimarjamehua, jonka huumaava tuoksu levisi yli kylän houkutellen hiihtäjiä urheilukeskukseen. Meillä Uimaharjussa oli mehuna merkkituotetta, josta vain sai plussapisteitä, plop plop. Ilmeisesti se ei riittänyt. Eli mehussa oli ratkaisu.
Joka tapauksessa kumarramme nöyrästi enolaisille ja reilut onnittelut voitosta. Toinen käsi on kuitenkin jo suksisauvassa kiinni ja hammasta purren mutisemme "me nousemme täältä vielä".
Onnea!

Pakkasjuhla Mustikkamäessä

Pikkujouluruuhkaa välttääkseen Enon Latu pitää pakkasjuhlaa tammikuussa.

vietimme pakkasjuhlaa lauantaina 14.1.2012 Ilomantsin Maukkulan Mustikkamäellä.

Matkasimme Maukkulaan Matti Urmaksen ohjaamalla bussilla. Mukana oli 30 latulaista.

Ruoka Mustikkamäellä oli suunmukaista. Paikka on vanha koulu, jossa yhteen luokkahuoneeseen oli koottu vanhoja pulpetteja ja muutakin vanhaa opetusmateriaalia. Siis sellaisia, joita melkein meistä jokainen on lukenut ja viistokansipulpetissa istunut.

Ryyppäsimme vaihteeksi tavalliset kahvit. Mehän olemme tottuneet nauttimaan nokipannukahveja.
Perinteiseen tapaan pidimme arpajaiset. Kaikille palkinnoille löytyi omistaja.

Kaikki mukava loppuu aikanaan, ja kotiin täytyi palata tälläkin kertaa. Katselemme kuvasta keitä kaikkia oli mukana.

Mustikkamäen sivuille

Joulutulet syttyivät sunnuntaina 18.12.

Sytytimme Enon Ladun jouluvalot vähälumiseen, tuuliseen ja liukkaaseen maisemaan Uimaharjun urheilukeskuksessa. Mieli oli kuitenkin lämmin ja hellä.
Heikki keitteli glögiä isolla pannulla ja napsimme pipareita.
Väkeä oli tuvan täydeltä. Lopulta oli tarjolla vain seisomapaikkoja. Muistelimme mennyttä vuotta, patikoituja polkuja, pyöräiltyjä teitä ja mitä niiden varrelta on löytynyt. Glögimukin pohjasta löytyi arpanumero, jolla voi voittaa vaikka säähän sopivan lippahatun.

Lauloimme Ari Räsäsen johdolla lauluvihkonkin puhki. Emmekä turhaan laulaneet On hanget korkeat nietokset, sillä seuraavana yönä satoi taas lupaavasti viisi senttiä lunta.

Sihteeri toivottaakin kaikille latulaisille ja blogimme lukijoille rauhallista joulua ja lumista tulevaa vuotta.

Tervetuloa Suomen Ladun leiripäiville

Suomen Ladun valtakunnalliset leiripäivät järjestetään 55. kerran. Suomen Latu on valinnut paikaksi Enonkosken kunnan keskustan, jossa kaikki palvelut ovat hyvin saavutettavissa. Järjestämisvastuussa on Ladun jäsenyhdistys Pyhät Polut ry, jonka kotipaikka on Enonkoski.

Aika: 29.6. – 1.7.2012

Leiripäivien ohjelma on monipuolinen ja tasokas:

- nimekkäitä esiintyjiä,

- hyvät pelipaikat urheilukentällä,

- Koloveden retki ja siellä luontopolku-/ vaelluskisa,

- Kalamarkkinat,

- viihtyisä ympäristö,

- erinomainen tanssipaikka ja alueen kuuluisa orkesteri molempina iltoina.

Toiveet latuyhdistyksille:

1. Ilmoittakaa omissa tiedotteissa jo nyt ja useita kertoja kesään mennessä.

2. Ottakaa tavoitteeksi vähintään yhden joukkueen saaminen leiripäiville.

3. Ottakaa talven ohjelmaan ”lentopallo-/ kyykkä-/ norsupalloharjoitukset leiripäiviä varten”.

4. Suunnitelkaa pyörä- tai vesistöretki leiripäiville Enonkoskelle.

5. Ottakaa omat liikkumisvälineet Koloveden retkelle, jolloin edullinen

osanottomaksu – esim. oma kirkkovene.

PIDETÄÄN HYVÄ LATUPERINNE VOIMISSAAN!

Lisää tietoja leiripäivistä: www.suomenlatu.fi/leiripaivat tai

www.pyhatpolut.fi

tuomo@jantunen.fi 0400-417272

”Kaikki Polut vievät Enonkoskelle!”

Tällaisia toiveita on lähetetty myös Enon Ladulle.

Keskustelua, kommentteja, mielipiteitä - vaikuta!

Blogin tarkoitus on saada myös lukijoittemme ja jäsenistömme ääni kuuluviin. Voit kommentoida tekstejä ja kertoa mielipiteesi jostakin asiasta.
Halutessasi herättää keskustelun haluamastasi aiheesta niin klikkaa tämän blogin alareunassa olevaa Kommenttia ja kirjoita ehdotuksesi kenttään. Voit kirjoittaa nimettömänä (valitse Nimetön tai Anonymous). Kirjoitettuasi asiasi klikkaa "lähetä kommentti" ja kirjoita "sanojen vahvistaminen" -kenttään selvennös näkemästäsi tekstistä ja klikkaa uudelleen "lähetä kommentti".

Joululahjavihje - anna lahjaksi Suomen Ladun jäsenyys

Nyt voit antaa ystävällesi erinomaisen lahjan - Suomen Ladun jäsenyyden.
Tilaa lahjajäsenyys

Jäsenmaksulasku ja jäsenkortit lähetetään lahjan antajalle alkuvuodesta. Lahjan saaja saa Latu & Polku -lehden ja muut jäsenedut sekä paikallisyhdistyksen tiedotteet. Lahjajäsenyys jatkuu toistaiseksi ja lasku lähetetään lahjan antajalle vuosittain, ellei tämä ilmoita muuta.

Vieraita syyskokoukseen

Anja Korhonen kertoo Savo-Karjalan latualueen toiminnasta sekä Suomen Ladun terveiset ja Kyllikki Rytkönen yhdistyksen kunnon kohotuksesta ja vertaislatulaisuudesta, mitä se meille voisi
antaa. Anu on Juankosken yhdistyksen puheenjohtaja sekä Suomen Ladun hallituksen jäsen ja Kyllikki Iisalmen yhdistyksen puheenjohtaja sekä vertaislatulainen.

Sauvakävelyn iltaryhmä tiistaisin

Sauvakävelijöitä on ollut keskiviikkoisin päivällä niin mukavasti että perustetaan tiistaiksi iltaryhmä. Eli Uimaharjun urheilukeskukseen tiistaisin kello 17.30. Käydään ulkoiluttamassa sauvoja. Voit ottaa otsalampunkin mukaan vaikka pururata on valaistu.

Syyskokous 16.11. kello 19 Uimaharjun Osuuspankilla

Toimintasuunnitelma

Kokouksessa päätetään myös ensi vuoden toiminnasta. Onko sinulla ideoita uusista toiminnoista?

Kokouksen asialista

1               Kokouksen avaus

2               Kokouksen järjestäytyminen

-                 puheenjohtaja

-                 sihteeri

-                 pöytäkirjan tarkastajat

-                 ääntenlaskijat

3       Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

4       Kokouksen asialista

5       Toimintasuunnitelma vuodelle 2012

6       Talousarvio 2012

7       Vuoden 2012 jäsenmaksut.

          Hallituksen esitys 20 euroa/yksi perheen jäsen ja 25 euroa/koko perhe

8       Hallituksen puheenjohtaja vuodelle 2012

9       Hallituksen lukumäärä vuodelle 2012 (nykyinen 6 varsinaista ja 2 varalla)

10     Hallitus varahenkilöineen

11     Tilintarkastajat ja varahenkilöt (2+2)

12     Edustajat Suomen Latu ry:n kokouksiin ja varahenkilöt

13     Kokouskutsujen ja tiedotusten julkaisu

14     Muut hallitukselle esitetyt asiat

15     Kokouksen päättäminen.

Sauvoille kyytiä pururadalla

Latulaiset ovat aloittaneet sauvakävelyn keskiviikkoisin kello 13 alkaen Uimaharjun urheilukentän pururadalla. Ensimmäisellä sauvailureissulla oli mukana jo kahdeksan henkilöä. Mukaan saa toki tulla muitakin kuin latulaisia, mutta jäseneksikin otetaan ihan mielellään.
Kuvassa kuulemma Jaskan enkelit ja karhunsyötit.
Kuva Jaakko Juvonen

Kilpisjärvi muistoissamme

Starttasimme Kilpisjärvelle ani varhain lauantaina 10.9. Menomatkan ratoksi oli arpajaiset, tietokilpailuja ja jutun kerrontaa. Tuhat kilometriä tuntui taittuvan nopeasti ja ehdimme aivan aikataulussa Kilpis-hotellin päivällispöytään kello 19. Saimmekin nauttia maistuvista ruoista koko viikon, poron käristyksestä tervajäätelöön. Nam!

Saanan valloitus

Sunnuntaiaamu valkeni sumuisena. Oppaamme Riitta Karhusilta oli optimistinen ja lupaili sään kirkastuvan. Lähdimme lompsimaan retkeilykeskukselta aluksi polkua, sitten pitkospuita ja lopulta portaita (763 porrasta) pitkin. Portaitten loppuessa olimme taittaneet vasta kolmanneksen matkasta. Tie jatkui kivisenä nousuna, jalkojen sijaa oli koko ajan katsottava. Aikaa taisi mennä kolmisen tuntia ennen kuin saavutimme huipun, joka oli pilvessä. No nyt tiedetään millaista on olla pilvessä. Nimet kirjaan ja taivallus alas alkoi. Se oli paljon vaikeampaa kuin ylösmeno. Osa porukasta jatkoi vielä tunturinkuvetta takaisin kylälle, loput matkasivat bussilla. Pohkeet pyytelivät armoa ja raukenivat vasta rantasaunassa ja Kilpisjärven aallokossa.

Kolmen valtakunnan rajapyykki

Maanantaina matkasimme Malla-laivalla Kilpisjärven päähän. Vettä ripeksi hiljalleen saapuessamme muutaman kilometrin päässä olevalle kolmen valtakunnan rajapyykille. Käytiin vikkelään ulkomailla. Taukotuvalla täydennettiin mahareppua kukin omilla eväillään. Osa lähti jälleen reippaasti ylittämään Malla-tunturia, toiset palasivat laivalla retkeilykeskukseen.

Kahvia ja makkaraa kodalla

Tiistaina reippailimme Sahkal-järven kautta Saanajärven kodalle. Kilpishallista oli ostettu iso kassi makkaraa, joita etsittiin ja kaiveltiin repuista kodalla. Heikki keitti kahdella pannulla kahvia. Kaikki nähtävästi tulivat ravituiksi. Nähtiin sopuleitakin, jotka vilistivät koloihinsa jalkojemme tieltä.

Norjaan

Keskiviikkona pidettiin luppopäivä ja matkattiin mutkaista ja mäkistä tietä Skibotniin ja edelleen Tromssaan. Ihmettelimme tien varren syviä rotkoja ja jyrkkiä vuorenseinämiä. Hyödynsimme laskuvettä ja keräsimme kiviä rannalta. Norjalaisia villapaitoja alkutekijöissään laidunsi useammallakin tilalla. Silmiinpistävää oli talojen ja tilojen siisteys. Tromssassa vierailimme Polariassa, joka on arktinen keskus elokuvateattereineen. Kertoen Pohjois-Norjan ja Huippuvuorten luonnosta. Akvaarioissa oli kaloja, hylkeitä, simpukoita ja muita meren eläviä. Kaikkia ei ulkomaan matkailu kiinnostanut ja he tekivät oman retkensä kiertämällä Saanan.

Salmivaaran huiputus

Torstaina nousimme Salmivaaralle, joka näytti Saanan rinnalla mäen nyppylältä, mutta korkeutta oli yli 500 metriä. Laelta näkyi kauas. Vaikka nousukunto oli hyvä niin laskussa oli taas petrattavaa. Kävelysauvat olivat hyvä apu. Tutustuimme myös luontokeskuksen antiin, elokuvaan millaista oli hiihto ja vaellus 30-luvulla. Ripsakkakinttuisimmat lähtivät Riitan johdolla kiertämään Ailakka-tunturin kuvetta, muut tyytyivät tutustumaan lähimaaston polkuihin ja harrastivat puroilla kiveltä kivelle hyppimistä. Illalla keiteltiin nuotiokahvit ja paistettiin makkaroita.

Eri teille

Perjantaille ohjelmoitiin reitti Jehkkas-tunturille tosi reippaille. Rennommat kulkijat nousivat Mallalle ja reippaasti rennot kävelivät vaikkapa Saanalle uudelleen tai tunturinkuvetta takaisin kylälle.

Lähtö itkua vaille

Lauantaiaamuksi tilattiin aikainen aamiainen ja selvisimmekin tien päälle jo kahdeksalta. Aurinkoinen päivä ehti kierähtää pimeään iltaan ennen kuin oltiin kotona. Tulomatkalla nähtiin sotkamolaisia pesäpallofaneja matkalla juhlimaan Suomen mestaruuttaan.

Mitä jäi lapaseen

Mukava reippailuviikko iloisessa seurassa. Oppaamme Riitta piti meidät kurissa ettei vauhti mennyt hurjasteluksi. Hitaimmatkaan eivät unohtuneet polkujen mutkiin. Tauot kivillä tai tunturikoivun painumassa istuen, suunmukaiset ”niestat” repuissa ja unohtumaton maisema silmien edessä. Todettiin sekin että ruotsalaisilla on kaikki paremmin, aurinkokin paistoi Ruotsin puolen tuntureihin enemmän kuin Suomen puolella.

Kivinen maasto aiheutti muutaman ikävän tapaturman. Onneksi ei kuitenkaan mennyt luita poikki keneltäkään. Kilpisjärvi sinällään on hiljainen kylä, joten viihdytimme itseämme keittelemällä iltaisin kahvia nuotiolla.

Meille järjestyi myös hieno tilaisuus tutustua taiteilija Rauni Partasen kotiin, joka oli kahdeksankulmainen laskemattomine ikkunoineen. Ikkunoista tulvi valoa läpi talon. Yöttömän yön aikaan talo on suorastaan läpivalaistu.

Kilpisjärvi on nyt muistoissamme.

Lopuksi Einen runomietteitä.

Lähellä taivas ja maa,

lähellä taivas ja tunturi,

mahtava Saana.

Kaukana siintävät tunturin huiput,

kirkkaana kiiltävät pohjoisen järvet.

Koskena kuohuvat tunturipurot.

On mukava matkaa taittaa,

taitavan oppaan ohjatessa polkua kaitaa.

- eine -

Pyöräilyretki

Sunnuntaiaamuna 7.8. rohkeimmat latulaiset panivat itsensä sananmukaisesti likoon. Pitkään odoteltu sadekausi oli jo alkanut lauantaina. Vettä tuli säännöllisen epäsäännöllisinä kuuroina.

Kello 11.10 Vannisen Tuulalta tuli puhelu "missä olette".

Hyvän sään vallitessa nautittiin kahveet ja makkarat Venäjänjärven laavulla. Tummat pilvet ja jytinä antoivatkin sitten merkin lähteä kotiin.

Mukana olivat Ari Räsänen, Milja Rieppo, Tuula Vanninen, Tuulikki ja Raimo Nuutinen. Kahvinkeitosta vastasivat Heikki Hämäläinen ja Jaakko Juvonen.

Teksti ja kuvat: Jaakko Juvonen

Yövaellus kesäkuussa itikoitten iloitessa

Yövaellus vaellettiin  10.6.2011.  Lähtöhetkellä Uimaharjun Urheilukeskuksessa kello 21 oli lämmintä +28 astetta. Kaunis alkukesän ilta siis. Yövaelluksella mukana olivat Vanniset Tuula ja Pekka, Arvi Terävä, Heikki Hämäläinen, Erkki Heiskanen ja Jaakko Juvonen.  Pois kävellessä oli hieman itikoista harmia. (Kuva Jaakko Juvonen).