Sehän on taas juhannus ja puolen vuoden kuluttua joulu

Oi, katsokaa miten lainehet
niin kauniisti rantoja kaulaa.
Oi, kuunnelkaa, miten lintuset
niin kauniisti lehdossa laulaa.
Oi, ootteko nähnehet illan kuun
ja kuullehet kuisketta metsän puun,
min ylitse valkeat hattarat
suvitaivaalla vaeltavat.
- Eino Leino -

Kesäyössä vaeltamassa

Seitsemän latulaista oli patikoimassa Venäjänjärvelle perjantai-iltana 8.6.  
Ei vaivannut helle eikä vilu ja itikoista ei ollut riesaa. Sää suosi muutenkin koska metsäpalovaroitus oli kumottu ja nuotiotulet voi sytyttää. 
Heikki toimi "tulimestarina". 
Auton lämpömittari näytti 3 astetta lämmintä kotia kohti ajellessa. Vaan eihän se kylmyys liikkuvaa latulaista kesäyössä palele.

Tällaisilla iltahämäräisillä vaelluksilla ja nuotiotulien loimussa istuessa voi miettiä kaikenlaista, mennyttä ja tulevia. Jukka Itkonen allaolevassa runossaan kuvaa hienosti luontoa ja ohjeistaa meitä kiireisiä ihmisiä pysähtymään hetkeksi.

Sanamaan laulu

Linnunrata pääsi päällä kuljet maassa jaloillasi.
Mieti maailmankaikkeutta. 
Istu hetki aloillasi.
Pilvet kermavaahtoa, aurinko on lettu.
Eikä maailma ole koskaan loppuun kirjoitettu.